Hevosen laukkakunto

Hevoseni on koulutasolla helppo B-helppo A. Kulkee ravissa nätisti peräänannossa, mutta laukka onkin sitten toinen juttu. Laukkakunto tuntuu olevan hukassa. Jaksaa kantaa itseään ehkä 5 min, jonka jälkeen koko paketti hajoaa. Tamma on syntynyt vuonna -94, torinhevonen. On keskiraskaalla liikunnalla (1-2h/pvä), noin yksi vapaa viikossa.

Hevonen saa 2l Racing prix+vitamiinit ja kivennäiset. Miten laukkakuntoa saisi mukavasti parannettua, niin että hevonen jaksaisi kantaa itsensä? Ruokinta,treeniohjelma jne?

-Mari

Laukkakuntoa ei ole olemassa mitenkään erikseen hevosen muusta jaksamisesta, vaan laukassa väsyminen johtuu heikosta yleis- ja lihaskunnosta, siis liian vähäisestä tai laadullisesti vajaasta harjoittelusta. Tämä tietenkin olettaen, että hevonen on perusterve. Onhan se madotettu, kengitetty, raspattu säännöllisesti? Pyydä myös jotakuta ulkopuolista arvioimaan hevosen yleiskuntoa silmämääräisesti. Ruokintaohjetta on vaikea antaa näkemättä hevosta, mutta kaksi litraa väkirehua kuulostaa vähäiseltä määrältä ottaen erityisesti huomioon hevosen rodun, joka indikoi raskasta rakennetta. Pyydä siis asiantuntija-arvio hevosen ruokinnasta joltain sellaiselta kokeneelta ihmiseltä, joka näkee hevosen.

Sitten kuntoasioihin. Jälleen kerran, tärkeintä hevosen kuntouttamisessa on säännöllisyys. Hevosen pitäisi liikkua joka ikinen päivä, ja mieluiten jopa kahdesti. Jos tallillasi on kävelykone, hyödynnä ihmeessä sitä. Ideaalia olisi, että hevonen kävelisi koneessa 45-60 min päivässä, ja sen lisäksi se ratsastettaisiin läpi iltapäivisin.

Jos konetta ei ole, saisitko järjestettyä hevoselle kävelyttäjän?

Jos tämäkään ei onnistu, lisää liikuntamäärää vähitellen niin, että kävelytät hevosta (mielellään maastossa) ainakin 20 min ennen ja jälkeen varsinaisen ratsastuksen. Käy vaihtelevissa maastoissa ja kiipeilytä hevosta mahdollisuuksien mukaan.

Tee kentällä kavalettityöskentelyä, ja hyppää pieniä jumppasarjoja kahdesti viikossa, jotta hevosen takaosa vahvistuisi. Laukassa väsyminen tarkoittaa usein sitä, että hevosen takaosan lihakset ovat heikossa kunnossa. Tämän vuoksi tee paljon siirtymisiä, takaosan käännöksiä, avo- ja sulkuväistöjä – ylipäätään kaikkea, mikä voimista ja notkeuttaa hevosen takapäätä. Muista kuitenkin tarkkailla hevosta, sillä kinner, polvi ja ristiselän lihaksisto saattavat alussa kipeytyä voimakkaastikin, jos hevonen on tähän mennessä päässyt kovin helpolla jumpassa. Käytä loimea ja linimenttejä hevosen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Treenaa laukkaa niin, että laukkaat hevosella hallittua ja tasapainoista, noin 350 m/min laukkaa kevyessä muodossa 2 minuuttia. Sen jälkeen anna hevosen kävellä kaksi minuuttia ja toista laukkapätkä. Ideana on tehdä tunnissa kuusi intervallia, jossa hevonen saa palautua kunnolla laukkojen välillä.

Tee kaikki tämä asteittain ja hevosen kuntoa jatkuvasti seuraillen. Olen vastannut aiemminkin täällä kuntoa koskeviin kysymyksiin, käy kurkkaamassa vinkkejä myös sieltä.

Älä mielellään anna hevoselle ollenkaan vapaapäiviä. Hevonen on luotu liikkumaan, se ei nauti ”sunnuntaista” samaan tapaan kuin sinä.

Ravaa myös pitkiä, rauhallisia lenkkejä. Jos huomaat hevosen väsyvän, vaihda käyntiin. Väsyneen hevosen liikuttaminen saa sen vain hapoille ja tahmeaksi. Ethän itsekään halua liikkua lihakset maitohapoista huutaen.

Kärsivällisyyttä peliin, puolen vuoden päästä hevosesi jaksaa jo paljon paremmin!

Vuokrahevonen ja vastuukysymykset

Oletetaan perusoletuksena, että vuokraaja on aikuinen, tunnollinen, vastuuntuntoinen ja fiksu, pidempään ratsastanut henkilö. Hän noudattaa hevosen omistajan ja hevosen täyshoitotallin henkilökunnan ohjeita.
Hevosten kanssa kuitenkin joskus sattuu kömmähdyksiä ja onnettomuuksia, jotka eivät ole oikeastaan kenenkään syy.
Kuka on korvausvelvollinen tällaisissa onnettomuus tilanteissa?
Itse olen ajatellut pääsääntöisesti hevosen omistajan korvaavan hevoseen liittyvät korvaukset ja ratsastaja/vuokraaja omat korvauksensa. Ihan sillä perusteella, että näin kulut maksettaisiin vakuutuksistakin.
Ja korostan vielä tilanne josta puhutaan ei johdu kenenkään huolimattomuudesta, sääntöjen noudattamatta jättämisestä tms.

-Torsti

Voin vastata tähän vain siteeraamalla erästä sopimuksiin erikoistunutta lakimiestä: sopimuksia ei tarvita niin kauan, kun kaikki menee hyvin. Mutta jos jokin menee pieleen, niitä tarvitaan kipeästi.

Eli vuokrahevosen käytöstä pitää ehdottomasti tehdä kirjallinen sopimus hevosia tuntevalla juristilla, jos haluaa riitatilanteessa olla varmoilla.

Vaikka nyt tuntuisikin loogiselta, että kukin korvaa omassa käytössään aiheutuneet vahingot, voi etenkin omistajan mielipide muuttua siinä vaiheessa, jos tapahtuu onnettomuus, jossa hevonen loukkaantuu niin pahasti, että sitä ei voi enää käyttää samalla tavoin kuin ennen, mutta kuitenkin sen verran lievästi, että lopettaminen ei ole ratkaisu, jolloin vakuutusrahoja ei tule mistään (jos hevosta ei ole vakuutettu tällaisen varalta). Tällöin omistaja joutuu siis maksamaan hevosensa kulut, vaikka siitä ei ehkä harrastusmielessä ole enää entisenlaista iloa. Tällöin en pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena sitä, että omistaja alkaa vaatia korvauksia henkilöltä, jonka kanssa onnettomuus sattui.

Huolellisuus on aina tulkinnanvarainen asia, vaikka totta on myös se, että hevosten kanssa voi sattua täysin odottamattomiakin asioita.

Esitä kysymyksesi pätevälle juristille ja pyydä häntä laatimaan sopimus hevosen käytöstä. Käykää myös läpi sekä omat että hevosen vakuutukset: mitä ne korvaavat ja mitä eivät? Jos hevonen kolhii vaikkapa kolmannen osapuolen omaisuutta, kuka / kenen vakuutus korvaa?

Juristin palkkio voi kuulostaa korkealta sopimusta laadittaessa, mutta oikeuskuluihin verrattuna se on pikkuraha. vastuukysymykset on aina selvitettävä ennen kuin mitään sattuu. Tällöin sopiminen todennäköisimmin sujuu hyvässä hengessä ja objektiivisesti kummankin hyvää ajatellen.

Katso myös SRL:n sivuilta onko siellä lakitietoa asiasta.

Varsan hoitamisesta

Minulla on nyt 3 kk ikäinen suokki oripoika kotona ja ajattelin, kannattaako sen kanssa hommata jotain kivaa esim. puomien kanssa? Sellaista, että se tottuisi niihin ja pitäisi niitä myönteisenä asiana tulevaa varten? Varsalle kyllä riittää liikuntaa laitumellakin, mutta jos joskus haluaa käydä käveleskelemässä pojan kanssa niin ei kai siitä mitään haittaa ole? Millaista muuta kivaa tekemistä kannattaisi hommata perusjuttujen lisäksi? Miten minun tulisi toimia kun hevoseni laukka vasempaan kierrokseen on sellaista hapuilevaa, horjuvaa ja epävarmaa. Ei välttämättä aina nosta, mutta nyt lähiaikoina yhä useammin ja useammin nousee heti myötälaukka vasempaan. Tamma on ex-ravuri, joten uskon, etteivät sen puolen lihakset ole vielä kehittyneet tarpeeksi, mutten tiedä, minkälaisia harjoituksia voisin tehdä.. 
Olemme edistyneet kuitenkin hyvin, pohkeenväistö menee, oikean kierroksen laukka on ajoittain jo todella hyvää ja taipuu molempiin suuntiin.  
Sitten etuosakäännöksestä, miten saisin sen menemään oikein? Hevonen kyllä osaa sen (todisteita on), mutta yleensä se nykäsee pään ylös, hermostuu, yrittää peruttaa, alkaa hössöttämään ja hosumaan sekä väistää "pohjetta", vaikka en edes koske siihen. Tamma kyllä tekee käännöksen, mutta mm. näitä asioita siihen sisällyttäen.. Uskon, että itse teen jotain väärin. Mitkä asiat kannattaa tarkistaa, ennen kuin yritän käännöstä? 

-Nova

Kaiken uuden näyttäminen varsalle kannattaa! Jos sinulla vain on aikaa touhuta varsan kanssa, näytä sille ihmeessä puomeja, vettä, autoja ja muuta elämää. Muista kuitenkin pitää järki kädessä ja tee asiat mahdollisimman turvallisesti. Taluta hevosta liinan kera, ja varo taluttaessasi sitä ensimmäisiä kertoja puomien yli ettei se hyppää niskaasi... DVD:lläni näytetään esim. se, miten nuorelle hevoselle esitellään kuivahauta ensimmäistä kertaa juuri taluttamismetodilla. 
Totuta varsa jokapäiväiseen kontaktiin kanssasi, ja opettele pikku hiljaa erilaisia hevosen arkeen kuuluvia asioita kuten jalkojen pesua jne. 
Jos varsa selvästi pelkää jotain uutta asiaa, varaa tarpeeksi aikaa ja selvitä pelko saman tien. Älä hermostu mutta älä anna periksikään. Älä tee varsan peloista itse suurta numeroa, vaan toimi jämäkästi ja näytä koko ajan siltä että tiedät mitä olet tekemässä :) 
Ota agendalle yksi uusia asia kerrallaan, äläkä uuvuta varsaa puomeilla tai muillakaan asioilla. Kun se on ylittänyt puomit ensimmäisen kerran, kehu sitä vuolaasti ja vie talliin. Älä pitkitä asioita, varsan keskittymiskyky on minimaalinen. 
Olet luultavasti siinä oikeassa, että exäsi lihaksisto ei ole tuolle puolelle riittävän kehittynyt. Se ei siis yksinkertaisesti jaksa kantaa itseään, vaan pudottaa itsensä raville. 
Jumppaa hevosen heikompaa puolta enemmän kuin oikeaa. Älä kuitenkaan tympäännytä sitä täysin, vaan ota aina väliin harjoitus helpompaan kierrokseen. Maapuomit ympyrällä, väistöt ja loivat taivutukset kaarevalla uralla tekevät jäykälle puolelle terää. Unohda pään ja kaulan asetus, ja keskity takaosaan ja kropan taipumiseen.- Juoksuta hevosta kerran pari viikossa chambonilla, se auttaa hevosta löytämään tasapainon ilman ratsastajaa. Kehu sitä paljon, kun vaikeat asiat onnistuvat. 
Pidä silmällä myös sitä, ettei hevonen kipeydy jäykältä puolelta. Polvi ja kinner ovat "vaaravyöhykkeessä", sillä niihin osuu runsaasti ylimääräistä kuormitusta kun lihaksisto ei tue niiden toimintaa yhtä hyvin kuin toisella puolella. Jos haluat, voit kokeilla myös hevoshierojaa. Hän voisi ehkä myös kertoa jotain uutta tietoa hevosesi lihaksiston kunnosta. 
Lihaksiston uudelleenrakentuminen on pitkä prosessi. Säännöllisellä työskentelyllä voit saavuttaa tuloksia noin vuoden päästä työn aloittamisesta. Hitaasti kiiruhtaminen on a ja o, ettet tympäännytä tai riko hevostasi. 
Kiukustuminen etuosakäännöksessä saattaa indikoida kinnervaivoja - tai sitten se on pelkkää protestia :) Hevonen ei joka tapauksessa jostain syystä tunne oloaan mukavaksi käännöksessä. Se saattaa esim. luulla, että kylkeen tuleva apu on kärryn aisa ja hämmentyä siitä. 
Tee harjoitus aluksi hyvin helpoksi niin, että lähdet käännöksiin suoraan käynnistä kulman kohdalla. Käännä hevosta siis tavallaan vain /4 käännöksen verran, sen verran että sen turpa näyttää seuraavan sivun suuntaisesti. Säilytä koko ajan rytmi ja eteenpäinpyrkimys. Jos hevonen peruuttaa, tee mitä tahansa saadaksesi sen astumaan eteenpäin. Älä alussa kiinnitä huomiota niinkään etujalkojen poljentaan, vaan huolehdi siitä, että hevonen kävelee koko ajan käännöksen läpi. Näin vältät myöhemmän "ruuvaamisenkin". Ole tarkkana, ettet myöskään vedä hevosta suusta. Kun käännös onnistuu askeleenkin verran, taputa hevosta ja anna hetkeksi pitkät ohjat. Älä tee liikaa kerralla - yksi onnistunut suoritus aluksi riittää.



Kestääkö hevoseni kenttää?

Omistan yli 180 cm korkuisen torinhevosen millä kisaan nyt kenttää,esteitä ja koulua. Sillä olisi tarkoitus startata vielä parin vuoden päästä helpossa luokassa. Onko se liikaa vaadittu hevoselta? Valmentajani ratsastaa sillä hieman vaikeampaa koulua kuin minä, ja hänelle sanottu että tuolla hevosella pääsee menemään ainakin Pyhää Yrjöä. Mutta haluaisin tietää mielipiteesi kestävätkö hevosen jalat maastoesteiden alashypyt yms?

Oletko varma, että hevosesi on nimenomaan takakorkea, vai voisiko kyse olla siitä, että sen takaosan lihaksisto on kerta kaikkiaan niin heikossa kunnossa, että hevonen on enemmänkin vain etupainoinen?

Etupainoisuus on tavallaan rakennevirhe, mutta hevosten kanssahan ei koskaan eletä täydellisessä maailmassa J 

Sinun pitäisi myös tarkistuttaa hevosesi niihin erikoistuneella eläinlääkärillä. Takakorkea hevonen jaksaa kyllä sinänsä laukata, mutta voi olla, että hevosen kintereissä tai takapolvissa on jotain vikaa, mikä tekee sen, ettei se halua laukata, koska laukka kuormittaa sisätakajalkaa ja voi aiheuttaa kipua. Ilman eläinlääkärin tarkastusta et voi siis koskaan olla varma teetkö hevosellasi asioita, jotka tekevät sen olon kurjaksi. Eläinlääkäri voisi myös silmämääräisesti arvioida hevosen lihaskuntoa. 

Kankeudella ei ole mitään tekemistä takakorkeuden kanssa, vaan lähinnä ratsastajan laiskuuden. Kankealla hevosella ei ole tehty irroittavia ja lämmittäviä tehtäviä, ja sen lihaksisto on jumissa. Siitä kertoo osittain myös peräänannon saamisen vaikeus. 

Sinun on siis aloitettava aivan perusasioista. Lämmittele hevonen huolellisesti ennen varsinaisen harjoituksen aloittamista. Kävelytä sitä 15-30 minuuttia, aluksi pitkin ohjin ja sen jälkeen tekemällä loivia väistöjä, temponvaihteluita, etuosankäännöksiä kulmissa sekä hyvin väljiä avoväistöjä. Siirry kevyeen raviin, tee laajoja kaarevia uria, siirtymisiä, laukannostoja. Kun hevonen tekee jotain erityisen hyvin, anna sille pieni käyntitauko. 

Työn on oltava säännöllistä! Jäykälle hevoselle jokainen lepopäivä on myrkkyä. Järjestä tavalla tai toisella niin, että hevonen liikkuu päivittäin. Sen on päästävä ainakin tunniksi kävelemään, vaikka muuten olisi vapaapäivä.

Tee 1-2 kertaa viikossa ohjattu esteharjoitus matalilla jumppasarjoilla hieman ahtain välein. Tämä kehittää hevosen takapään lihaksistoa. 

Älä koskaan väsytä hevosta aivan piippuun! Muista, että kunnon ja lihaksiston rakentaminen on äärimmäisen hidas, ainakin vuoden mittainen projekti, jossa vain oma viitseliäisyytesi ja säännöllisyys kehittävät hevosta. Väsynyt hevonen menee maitohapoille eikä jaksa suorittaa.- Se alkaa tuntea vastenmielisyyttä kaikkea liikuntaa kohtaan, jos se ajetaan joka ratsastuskerralla kipeäksi. 

Kiipeily ja vedessä laukkaaminen, sekä intervalliharjoitukset (kts. aikaisemmat vastaukset) vahvistavat niinikään hevosen lihaskuntoa. 

Kun takapää vahvistuu, etupää ”nousee” kuin huomaamatta. Kiinnitä myös huomiota siihen, ettet roiku hevosen suussa kädellä, etkä koita vääntää sitä ”perääantoon” kuolaimilla tai apuohjilla. Oikoteitä etupään kevenemiseen ei ole. 

Jos hevonen roikuttaa päätään alhaalla tai ei jaksa laukata, kyseessä voi olla fysikaalinen probleema. Jos vikaa ei löydy, se katsoo sinua peilistä J Eli sitkeyttä ja uutta asennetta harjoitteluun, niin tulette varmasti löytämään sujuvamman sävelen yhteistyötön. Tsemppiä!

-Zaikku

Missä oli se valmentajasi Erja, kun hän ei ollut DVD:lläsi?
-Räsynalle

Vastaan teille yhtä aikaa, kun aihepiiri on vähän sama.

Ensin vaikka Erjasta. Hän asuu ja pitää E.S. Riding Club-nimistä ratsastuskoulua Anjalankoskella. Kuvasimme DVD:n täällä Ruotsissa, joten siksi Erjaa ei näy kuvissa. 

Valmennukseeni pääsee kahta tietä. Toinen on pyrkiä SRL:n maajoukkuevalmennukseen, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ratsastajan pitää olla jo pärjännyt tasolla helppo-vaativa kenttäkilpailussa.

Toinen tie on sitten tulla oman hevosen kanssa tänne luokseni Ruotsiin. Tällöin oppilaat järjestävät itse hevosensa ja oman majoituksena, ja käyvät vain tunneillani. Olen tällä hetkellä niin kiireinen omien hevosteni, tallin ja perhe-elämän kanssa, että luonani valmentautuminen on aika itsenäistä puuhaa J

Minulla on myös jatkuvasti harjoittelijoita suomalaisista hevoskouluista. Tällä hetkellä meitä auttaa ratsuttajamme Sanna Siltakorpi, joka tuli meille Hevosopiston kautta.

Sinun kannattaisi kaikkein ensimmäiseksi pyrkiä seurasi mahdollisiin valmennuksiin, ja sitä kautta nk. aluevalmennuksiin, joista löydät tietoa oman alueesi nettisivuilta. Suomessa on läjittäin erittäin taitavia valmentajia, jotka ottavat oppilaita vastaan myös esim. ratsastuskoulujen hevosilla.

Ehkä vielä tapaamme joskus, kun pääset tarpeeksi pitkälle uurastuksessasi!

Nurmihokit

Onko nurmihokkien käytössä jonkinmoinen nyrkkisääntö? Kuinka monta tulee laittaa millaisellekin pohjalle? Riittääkö kaksi per jalka joka tilanteessa vai tulisiko joskus käyttää 4 per jalka? Ja minkä kokoista hokkia tulisi laittaa? Kiitos vastauksestasi paljon.

-Lakija

Hokkien käyttö on aina hieman vaikea asia, koska hevoset ovat niin yksilöllisiä, ja pohjat vaihtelevat. Itse käytän mielellään vain kahta hokkia, koska liian tukevat hokit saattavat jarruttaa hevosta alastuloissa liikaa, ja se tulee tahmeaksi pelätessään liian tönkköä alastuloa. Toisaalta olosuhteet voivat joskus olla sellaiset, että neljäkin hokkia ovat paikallaan.

Sitten on myös hevosia, jotka erilaisten jalka-asentojen ja liikeratojen vuoksi eivät esim. voi käyttää hokkeja sisäreunoilla lainkaan polkematta niillä heti viereistä jalkaa auki. Näillä kuten muillakin hokkihevosilla kannattaakin käyttää buutseja.

Sanoisin melkein, että jos keli ei ole aivan törkeä, (kostea), normaalikokoiset nurmihokit riittävät kannoilla. Jos pohja on erittäin liukas (myös kuiva nurmipohja voi olla tällainen), harkitse neljää vähän pienempää.

Kysy mielipidettä myös valmentajalta ja kengittäjältä. he näkevät hevosesi liikkeissä ja kavioissa ehkä sellaisia asioita jotka kannattaa myös ottaa huomioon hokkivalinnoissa.

Muista ruuvata hokit aina pois, kun et tarvitse niitä!

Hoitamaton hevonen kuntoon

Minulle on tulossa 7-vuotias lämminverinen tamma jolla startattu raveissa kaksi kertaa mutta kummatkin se on pilannut laukalla. Hevonen ei ollenkaan ravurimainen tai tyyppinen, pyöreähkö jolloin näyttää aivan ratsulta.

Se on nyt viime syksystä asti ollut täysin harjaamatta, liikuttamatta ja hoitamatta kavioita. Lihakset ovat tallessa viime kesästä jolloin sitä on viimeksi ratsastettu. Olen kuullut että jos pitkään vain olo hevosena ollutta hevosta ruvetaan heti liikuttamaan raskaasti se voi saada lannehalvauksen, onko tämä totta?

Ja kuinka rupeaisin liikuttamaan sitä näin alussa, en tiedä vielä mitä se ratsastuksessa osaa joten en elele pilvilinnoissa koska vastassa voi olla pettymys. Jonkin verran minulla on taitoa ratsuttaa sitä, sekä haluan ainakin yrittää ja ammatti apuakin löytyy tarvittaessa. Kaikkeni aion kuitenkin yrittää että saisin siitä itselleni "ratsun" maastoiluun, kentällä ratsastukseen ja pieniin kisoihin. Voiko tämmöisestä "exästä" saada kelvollisen pikku kisaajan 50-100cm tasolle jos jaksaa yrittää kaikkensa? Tamma on isokokoinen, 165 cm.

-Heppatyttö

Onpa hevosparka ollut huonossa hoidossa! Jo eläinsuojelulaki sanoo, että hevosen kavioista on pidettävä huolta. On erittäin valitettavaa, että hevosten ylitarjonta markkinoilla johtaa tällaiseen eläintenpitoon.

Ennen kun voit siis edes ajatella ratsastamista, sinun pitää hoitaa hevonen fyysisesti sellaiseen kuntoon, että siltä voi ylipäätään pyytää mitään ratsastuksellista. Hevoselle on tehtävä ainakin seuraavat toimenpiteet: 

-Kavioiden huolto > ota yhteys taitavaan seppään, joka voi korjata hoitamattomiin kavioihin tulleet vinoumat ja vammat. Tämä tulee olemaan sinulle hyvin kallista, koska seppien palkkiot ovat korkeat tällaisissa erikoistapauksissa. Vaikka ravurin saa ilmaiseksi tai halvalla, sen pitäminen on yhtä kallista kuin tarkoitukseensa koulutetun ratsun. Siksi pidän ravurin valitsemista ratsutarkoituksiin hyvin kyseenalaisena valintana semminkin kun vanhempia ratsuja on markkinoilla kohtuuhintaan myytävänä.

Joka tapauksessa huonot kaviot heijastuvat hevosen koko elämään ja käyttöön. Se voi olla jopa peruuttamattomasti vammautunut, joten toivoisin että konsultoisit myös eläinlääkäriä sen suhteen onko hevosen jalka-asennoissa tai jalkojen terveydessä havaittavissa merkkejä heikkouksista.

-Hampaiden huolto. On tädennäköistä, ettei hevosesi hampaita ole koskaan raspattu. Tällöin hampaisiin muodostuu nk. hammaspiikkejä, jotka ovat hevoselle kivuliaita ja aiheuttavat hankaluuksia kuolaimien kanssa. Raspaukset suorittaa eläinlääkäri.

-Madota hevonen. Kysy eläinlääkäriltä millaista lääkitystä hän suosittelee hoitamattomalle hevoselle. Madotuksia pitänee tehdä useampi peräkkäin.

-Rokotuta hevonen influenssaa vastaan.

-Tarkistuta hevosen ruokavalio. Onko se laiha sen lisäksi että se on todennäköisesti täysin lihakseton? Tällöin se tarvitsee paitsi laadukasta heinää (ja laidunruohoa), myös proteiinilisää ja vitamiini- sekä rautakuurin.

Mitä tulee liikuttamiseen, niin hevosen lihaksistoa voi siinä mielessä verrata ihmiseen, ettei se tekemättömänä pysty mihinkään suorituksiin. Jos et ole liikkunut vuoteen, koetapa juosta tunti putkeen – eipä taida onnistua.

Hevosen liikuttaminen täytyy aloittaa erittäin varovaisesti, tai olet pian kipeän ja vihaisen hevosen omistaja.

Kuvailen tätä seuraavan kysymyksen vastauksessa kunto-ohjelmaa, jolla voidaan aloittaa pohjakunnossa olevan hevosen valmentaminen. Sinun hevosellasi tulee kestämään vähintään vuoden päivät jotta sen lihaksisto alkaa sietää raskaampaa treeniä. Koska se on vuoden seissyt ja lisäksi se on ravurina jo lähtökohtaisesti ratsuksi sopimaton, joudut odottelemaan tuloksia hyvin kauan.

Tärkeintä on järjestää hevosen asiat nyt niin, että sitä kävelytetään tunti päivittäin, ja sen jälkeen se hoidetaan hyvin.

Saat varmasti hevosesta jonkinlaisen harrastehevosen itsellesi, mutta ravureilta on turha edellyttää ratsun taitoja. Se on hevoselle epäreilua, eikä opeta itselle ratsastajana juuri mitään. Minusta ilmaista ex-ravuria huomattavasti järkevämpi vaihtoehto sinulle olisi vuokrahevonen tai esim. eläkeratsu. Sinun asenteellasi kehittyisit ratsastajana huomattavasti paremmin, kun saisit harjoitella sellaisen kaverin kanssa, joka on kasvatettu alun perin ratsastustarkoituksiin. Ex-ravurista voi saada itselleen aivan kelpo maastokaverin, mutta kilpahevoseksi ratsastukseen en niitä voi suositella.

Kunto-ohjelma
vanhalle hevoselle

Minkälainen liikutusohjelma olisi hyvä 15-vuotiaalle lämppäri tammalle? Tamma on päässyt nyt lihomaan ja pitäisi saada taas hyvään kuntoon. Montako kertaa viikossa voisin hypätä,mennä koulua? 

Tällaista ohjelmaa noudattelemalla hevosen pitäisi tulla kohtuulliseen peruskuntoon noin puolen vuoden sisällä. Tarvitset kuitenkin jatkuvasti apua joltain kokeneemmalta ihmiseltä.

Kuuma hevonen

ja kärsimätön ratsastaja

Minulla on 9-vuotias lämminveritamma jota olen ratsastanut nyt kolmatta vuotta. Ongelmamme on esteillä, tamma syttyy kun suoristan sen esteelle.. Yritän istua tiiviisti satulassa ennen estettä, mutta se lähtee kauheaa kiitoa - en voi auttaa ponnistuksessa mitenkään ponnistuspaikka voi olla vaikka metrin päästä tai ihan sentilleen kohdalla, eikä esteen jälkeen ole mitään mahdollisuutta kääntää seuraavalle. Olemme kisanneet vähän liian aikaisin, koska tuon vauhdin pitäisi olla puolet hitaampaa että siellä selässä voisi tehdä jotain muutakin kuin pelkästään kääntää!
Tamma hyppää ihan hyvin, vaikka onkin ravurin rakenteinen. Hypyt ovat mukavia ja ilmavaraa riittää - muttei liikaa. Miten saisi tätä menoa hillittömämpään muotoon? Minulla käy ratsastuksen opettaja kerran viikossa. Menemme puomeja, pieniä esteitä ym.. Ravissa menee rauhassa sitten kun ei mennä esteitä.. Mutta sitten ku laukataan ja hypätään niin se kuumuu, ihan liikaa! Sillä on nyt käytössä kolmipala, ennen ollut nivel mutta ei mitään vaikutusta esteillä.. Olisiko kuolaimen vaihto mitään, ratsastuksenopettaja kyllä sanoi että kannattaisi ekaks ratsastaa sitä hiljemmaksi ja kuuntelevaiseksi, mutta ei siitä tule mitään kun se vaan syttyy ja mulla ei riitä kärsivällisyys sen kanssa.. Toivottavasti voit auttaa!

-Ooti

Itse asiassa en voi auttaa sinua mitenkään, koska kirjoitat, että kärsivällisyytesi ei riitä hevosen kouluttamiseen. Vielä ei olla keksitty sellaista hevoskuiskaajaa, joka vain sanoisi hevoselle miten sen kuuluu toimia ja hevonen sitten toteuttaisi tätä toivetta. Ainoa tie hevosten muuttamiseen on sinnikäs työnteko, jossa edistyminen on välillä tuskallisen hidasta.

Pyydät hevoseltasi hyvin vaikeita asioita. Se on ravaamaan jalostettu kilpahevonen, jonka on pitänyt muuttaa liikedynamiikkaansa aivan toisenlaiseksi kuin mitä sen rakenne sille sallii. Se on opetellut hyppäämään, mutta sinun mielestäsi se menee liian kovaa vaikka se on jalostettu juuri siihen tarkoitukseen. Hevonen ratkaisee esteiden ongelmat vauhdilla, koska se ei osaa tehdä muuta. Se yrittää parhaansa. 

Nyt hevosen pitäisi ymmärtää hidastaa esteillä. En näe mitään mahdollisuutta siihen, että hevonen ymmärtäisi tämän itse, jos sinä et sitä sen ratsastajana jaksa sille kärsivällisesti opettaa. 

Ravurin kouluttaminen ratsuksi (muuksi kuin maastoilukaveriksi) on erittäin työlästä, rakenteen puolesta melkein mahdotonta muutamaa säännön vahvistavaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jotta siitä saisi itselleen jonkinlaisen estehevosen, on ratsastajalla oltava kärsivällisyyttä kuin zen-buddha-munkilla. Ratsuvarsan opettaminen aloittelevaksi kilpaestehevoseksi vie 2-3 vuotta. Ravurin kohdalla melkeinpä tuplaisin ajan jo sen vuoksi, että hevosen lihaksiston muokkaaminen ratsastuksen vaatimaan muotoon vie aikansa. Ratsastukseen epäsopivaa rakennetta ei voi muuttaa koskaan, joten lyhyen laukan vaatiminen saattaa olla fyysinen mahdottomuus. Tällöin on epäreilua edes vaatia sitä hevoselta. Vähän sama kuin pyytäisi sylivauvaa juoksemaan. 

Kuolaimen vaihdosta voi olla jotain tilapäisapua, mutta se ei poista ratsastuksellista ongelmaa, eli sitä että hevonen ei ole riittävästi avuillasi. 

Opettajasi on enemmän kuin oikeassa sanoessaan, että vain perusratsastuksen kautta saavutettava kuuliaisuus tekee hevosesta esteillä helpomman. Jos sinulla ei ole siihen kärsivällisyyttä tai motivaatiota, mieti hevosen vaihtoa. Ratsuksi syntynyt ja koulutettu hevonen on helpommin ratsastettavissa, mutta nekään eivät ole koneita. Menestyneen ratsastajan salaisuus on siinä, että he tekevät uskomattomia määriä töitä hevostensa kanssa. Huippuhevosilla saattaa olla takanaan jopa kymmenen vuoden koulutusputki ennen kuin ne ovat parhaimmillaan.

Kuntotreeni

Meille tuli 11v. pv-tamma,joka on viimeiset 5kk täysin lomaillut. Ennen lomailua ollut ihan treenissä ja kilpaillut. Miten ja millaisella viikko-ohjelmalla olisi hyvä lähteä kuntoa kasvattamaan? Milloin tulisi mukaan esteet yms?
Kiitos jo etukäteen!

-DCSI

Tammalla on hyvät lähtökohdat kuntoutua nopeasti, jos se on ollut kunnollisessa treenissä ennen taukoa. On kuitenkin tärkeää seurata hevosta päivittäin nyt kun lähdet kehittämään sen kuntoa. Ole tarkka ja huolellinen, koita esim. jalat läpi joka kerran ennen kuin lähdet ratsastamaan onko niissä kuumotusta tai turvotusta. Koita myös helpottaa hevosen elämää antamalla sille hyvää jälkihoitoa liikunnan jälkeen: linimentit, savet, hieronnat ja lämpö tekevät lihaksistolle hyvää.

Tärkeintä on säännöllisyys. Mikään ei ole hevoselle niin repivää kuin epäsäännöllinen liikunta. Hevonen olisi siis saatava liikkeelle päivittäin. Tarhaaminen ei ole liikuttamista, vaan tarkoitan ratsastusta.

Aloita kävelemällä. Jos hevonen tuntuu väsyneeltä, jatka helpompaa harjoitusta vielä viikko. Tärkeintä on pitää hevonen hyvällä mielellä ja olla rasittamatta sitä liikaa. Nyrkkisääntö on, että täydellinen kuntoutuminen kestää yhtä kauan kuin lepojakso.

Vko 1: Kävelyä 20 min / päivä

Vko 2: Kävelyä 30 min / päivä + loivia väistöjä, siirtymisiä käynnistä pysähdykseen

Vko 3-4: Kävelyä 45-60 minuuttia päivä + harjoitukset kuten edellä

Vko 5: Käyntiä 30 min, ravia 5 min, käyntiä 20 min + harjoitukset kuten edellä + taivutusväistöjä

Vko 6: Käyntiä 20 min + ravia 5 min + käyntiä 15 min + ravia 3 min + käyntiä 20 min + muut kuten edellä

Vko 7: Käyntiä 15 min + ravia 5 min + käyntiä 10 min + ravia 7 min + käyntiä 10 min + muut kuten edellä

Vko 8: Käyntiä 15 min + ravia 5 min + laukkaa 3 min + ravia 3 min + käyntiä 15 min + kuten edellä

Tämän jälkeen voit siirtyä kohti normaalimpaa ratsastusta, mutta muista edelleen huolellinen alku- ja loppukäynti. Ota ensin mukaan maapuomit, ja kun hevonen ei enää hikoa tai huohota laukassa, voit aloittaa pienet esteet.

Tärkeää on jumpata hevosta koko kuntojakson ajan, eli tee huolellisesti väistöjä ja muuta, koska hevonen on paitsi huonossa kunnossa, myös jäykistynyt leponsa aikana.

Kärsivällisyyttä peliin ja mukavaa yhteistä aikaa! Syksyllä olette varmasti jo kilpailuissa, jos jaksat rakentaa kuntopohjan huolella.

Potkiva shettis

Käyn kerran viikossa hoitamassa erästä shetlanninponia.

Kun kaikki näytti menevän loistavasti, kokeilimme mitä se tekee jos sille laittaa satulan selkään. Se näytti olevan ihan normaali. Taluttelimme hetken muutamana päivänä satula selässä, ja yhtenä päivänä päätin mennä selkään.

Kaikki meni aivan uskomattoman hyvin. Se oli kuin pikku enkeli.

Nyt olen ratsastanut sillä jo aika monta kertaa, kun se nyt aloitti sen muutaman vuoden takaisen temppuilun (nousee pystyyn yms). Se potkii ja pukittaa kun sitä harjaa. Ratsastin sillä yhtenä päivänä ja se nousi pystyyn ja lensin kaaressa sieltä pois.

Ajattelin etten enää ikinä ratsastaisi sillä, mutta seuraavalla viikolla ajattelin että varaudun siihen, että jos se nousee pystyyn.

Kaikki meni siihen asti tosi hyvin kun aloin laittaa satulaa kaverini kanssa paikalle, niin poni latasi takapään ja potkaisi minua suoraan mahaan. Sen jälkeen en ole käynyt edes siellä tallilla.
Minulla on myös toinen ongelma tämän ponin kanssa. Kun menen sen karsinaan laittamaan riimua sen päähän, niin se alkaa viskomaan päätään ja yrittää nousta pystyyn. Pihalla se on aivan erilainen riimun laitossa. Mistä tämä johtuu?

-Jennifer

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että poni on päättänyt katsoa kuka tallissa oikein määrää. Ja nyt se on ilmiselvästi poni. Se on huomannut, että potkiessaan ja muuten possuillessaan se saa tahtonsa läpi, eli se ei tällöin joudu lainkaan töihin. Kun poni on kerran ottanut ihmiseltä vallan, se ei hevillä luovuta sitä takaisin. 

Poni tarvitsisi myös säännöllistä liikuntaa, eli sillä tulisi ratsastaa ohjatusti joka päivä. Kerran viikossa on aivan liian vähän. Poni kipeytyy joutuessaan liikenteeseen vain kerran viikossa, mikä aiheuttaa sille mahdollsesti myös ikäviä muistoja, joiden vuoksi se vastustelee ratsastajaa seuraavalla kerralla. 

Vaikka shtettis on pienikokoinen, on se kuitenkin niin voimakas, että mahaan tms. osuessaan sen potkut voivat olla sinulle todella vaarallisia. Myös pystyyn nouseminen ratsastaessa voi olla hengenvaarallista. Oikeassa kulmassa osuessaan poni voi kaatuessaan tehdä todella pahaa jälkeä. 

Eli mielestäni olet tehnyt aivan oikein kun olet lopettanut ponin hoitamisen. On sen omistajilta edesvastuutonta jättää sinut kahden ponin kanssa, joka on noin huonotapainen. Se tarvitsisi aikuisen kouluttajan, joka osoittaisi sille kaapin paikan.

Poni viskoo päätään tallissa, koska se ehkä epäilee joutuvansa töihin. Ulkona taas se arvaa pääsevänsä takaisin talliin ja syömään. Näin ainakin kuvittelisin. 

Mutta kuten sanoin, sinun ei pidä enää käsitellä ponia lainkaan ilman aikuisen läsnäoloa. On harmillista, että suhde hoitoponiisi joutuu katkolle, mutta mikään poni ei ole sen arvoinen, että kannattaisi riskeerata terveytensä sen kustannuksella.

Etupainoinen hevonen

Olen kohta vuoden vuokrannut -98 syntynyttä suomenhevosruunaa ja sitä ennen hoidin sitä n. 1,5 vuotta. Vuokraan herraa puoliksi toisen kanssa ja olemme kehittyneet sen kanssa paljon. Mutta ongelmanamme on se että hevonen on etupainoinen laukassa. Onko mitään harjoitusta miten etupainoisuus ainakin vähentyisi?
Itse olen käynyt valmennustunneilla, mutta rahani eivät riitä että kävisin säännöllisesti. Estetunneilla käyn säännöllisesti, koska ne ovat halvempia ja vain jokatoinen viikko.
Hevonen myös kaatuu ympyröillä ja kulmissa sisällepäin, mutta sitä olemme jo saaneet vähennettyä. Mutta etupainoisuus laukassa on vielä ja haluaisimme päästä siitä irti. 

-Tulevaisuus?

Etupainoisuus johtuu siitä, että hevonen ei ole riittävästi takaosansa ”päällä”, toisin sanoen sen takaosa ei ole riittävän aktiivinen tai vaihtoehtoisesti sen lihaksisto ei ole tarpeeksi kehittynyt jotta se edes pystyisi kantamaan itseään takaa. Jos et itse osaa arvioida tätä, pyydä jotain kokeneempaa arvioimaan hevosen lihaskuntoa.

Suomenhevoset ovat myös rakenteellisesti usein etupainoisia. Tällöin on toimittava sitten vain niissä fyysisissä rajoissa joihin hevosella on mahdollisuus.

Tässä kuitenkin muutama vinkki, joita voit soveltaa jokapäiväisiin treeneihin. Näitä kaikkia voit harjoitella myös maastolenkeillä. Muista että kun hevonen vastaa haluamallasi tavalla, palkitse se runsain kehuin tai jopa viemällä se talliin. Työskentelyosuus voi olla noin 20-30 minuuttia ratsastuskerrasta, käytä muu aika vapaamuotoisempaan alku- ja loppuverryttelyyn ettei hevonen kypsy ja tule tahmeaksi.

Tarkista kaikkein ensimmäiseksi, että et ratsasta hevosta alitempossa. Se on hyvin yleinen virhe. Tempoa saa olla sen verran, että sinulla on myös mistä ottaa edessä, kun alat koota hevosta.

Tee runsaasti siirtymisiä! Ne auttavat hevosta tuomaan takapäätään aivan huomaamatta alle. Käynti-ravi-käynti-siirtymiset voit tehdä niin, että ravaat neljä askelta ja kävelet neljä. Alussa tämä on hankalampaa, mutta pyri saamaan siirtymiset pehmeiksi ja täsmällisiksi. Tee myös pysähdyksiä, peruutuksia ja laukannostoja käynnistä. Myös laukka-ravi-siirtymiset ovat tehokkaita, mutta vaativat istunnaltasi hyvää tasapainoa, ettet jää suuhun kiinni siirtymässä.

Tee myös eteen-alas harjoituksia ympyrällä. Tämä voi kuulostaa epäloogiselta, mutta aidosti eteen ja alas pyrkivä hevonen säilyttää tasapainonsa toisin kuin etupainoinen, joka ”kaatuu” eteen, jos sille antaa edestä vapautta.

Pidä ulko-ohja tuntumalla, ja taivuta hevosen kaulaa ja niskaa asetuksenomaisesti sisäänpäin. Anna hevoselle muutaman askeleen ajaksi täysin löysää sisäohjasta ja koita säilyttää samalla rytmi. Harjoitusta voi tehdä kaikissa askellajeissa. Pyri siihen, että kun hevonen saa löysän sisäohjan, se pitää päänsä edessä ja alhaalla, mutta ei kisko ohjia sinulta eikä kiihdytä tahtia. Ole erittäin huolellinen sisäpohkeen kanssa. Hevonen ei saa pienentää ympyrää ilman sinun pyyntösi. Voit vastaavasti suurentaa ympyrää työntämällä hevosta isommalle kaarelle "sisältä ulospäin". Tämä auttaa kaatumiseen kulmissa, joka on selvä oire siitä että sisäpohje ei ole ratsastettu riittävästi läpi.

Voit käyttää ympyrällä myös puomeja.

Ota jokapäiväiseen ratsastukseen mukaan myös taivutusväistöt.

Hyppää kerran tai pari viikossa kavaleteista (matalista risteistä) tehtyjä jumppasarjoja aavistuksen ahtailla väleillä niin että hevonen joutuu todella tekemään töitä takaosallaan.

Treenaa omaa istuntaasi ratsastamalla runsaasti ilman jalustimia. Etupainoinen hevonen vetää ratsastajaa helposti pois satulasta. Tällöin ratsastaja ei kykene istunnallaan vaikuttamaan takaosan toimintaan.

Ole sitkeä, sillä hevosen lihaksiston ja tasapainon muokkaamiseen voi hyvin mennä vuodenkin päivät. Jos olet huolellinen ja jaksat tehdä työn joka päivä, saat kyllä asiat onnistumaan. 
Kun seuraavan kerran pääset tunnille, kerro jo tuntia varatessasi, mitkä ovat juuri teidän ongelmanne. Näin valmentaja pääsee käsiksi aiheeseen heti tunnin alusta saakka.

Huono kunto

Mitä tehdä kun hoidan tässä lähellä olevalla yksityisellä ravitallilla 4 vuotiasta suokkitammaa (ratsu) jolla on erittäin huono kunto. Kun hevosella ratsastaa reipasta käyntiä 20 minuuttia, se on jo tuskan hiessä. Sen omistaja ei ole oikein tehnyt sillä mitään. Välillä kun näen hevosen omistajan hoitavan retkua siitä ei meinaa tulla mitään.

Omistaja säpsähtää heti kun hevonen liikahtaa tai yrittää näykkiä (yrittää olla koko ajan pomona). Oikeasti hevonen oikein kiltti ja leikkisä vaikkakin kyllä iso noin. 174,5 cm säkä ja paino noin. 750 kg,
osaa jo kunnioittaa minua ja tallin omistajia.

Joten mitä teen että saan hevoselle lihaksia ja massaa pois noin 150kg ( eläinlääkäri ja kengittäjä totesi) Hevosella lahjoja koulupuolelle ja intoa esteille, mutta en tiedä voiko hevosella hypätä kokonsa vuoksi. Se on hypännyt metsälaitumelta monta kertaa pois, aita noin 120cm korkea nyt laitettu sähkö lanka ylemmäs aita noin. 140cm korkea ja tuli tänään pois hyppäämällä. Olisin erittäin kiitollinen jos vastaisit , en osaa tehdä tällä hetkellä mitään.

 
-Retku

Huhhuh. Kuulostaa vähän pelottavalta.
Ensinnäkin 4-vuotias suomenhevonen on käytännössä aivan varsa. Suokit kehittyvät hitaammin kuin puoliveriset, ja 4-vuotias pv-hevonenkin on vielä hyvin nuori.

Ennen kuin edes voit ajatella hyppäämistä, hevoselle pitää rakentaa jonkinlainen peruskunto ja hoitaa sen peruskoulutus kuntoon. Omistajan asenne hieman ihmetyttää minua. Mihin tarkoitukseen omistaja on hankkinut hevosen? Kouluttaako hän sitä itse? Mainitset kurinpito-ongelman. Tuon kokoinen hevonen on hengenvaarallinen, jos se pääsee niskan päälle. Hevosenleikki voi koitua ihmiselle kohtaloksi, jos hevoseen ei saada oikeanlaista otetta. Näkemättä hevosta on vaikea arvioida onko se tosiaan liikalihava, mutta jos eläinlääkäri on näin todennut, niin varmasti näin on. Hevoselle pitää antaa riittävästi korsirehua, mutta esim. vapaa heinän syöminen tai olkikuivitus ei ole liikalihavalle tietenkään hyväksi. Pyydä omistajaa selvittämään millainen ruokavalio hevoselle sopisi. Ruokintamuutokset pitää aina tehdä hevosen kanssa hallitusti, ettei se sairastu ähkyyn.

Hevosen peruskuntoa tulee rakentaa järjestelmällisesti. Jos hevonen hikoaa tosiaan 20 minuutin kävelyn jälkeen, ehdotan, että alatte kävelyttää sitä kaksi kertaa päivässä, 15-20 minuuttia kerralla. Vapaapäiviä ei näin pienillä liikuntamäärillä tarvita, vaan hevosen kannalta oleellisinta on säännöllisyys. Jos omistaja ei halua ratsastaa, hän voi vaikka taluttaa hevosta (suitset päässä, ettei vahinkoja tapahtuisi).

Noin kuukauden päästä tähän voi ottaa mukaan lyhyet ravijaksot, tyyliin kaksi minuuttia ravia, kolme käyntiä, ja toistetaan tämä kahdesti. Koska kyseessä on noin nuori hevonen, se tulee viedä liikkumaan mahdollisimman erilaisiin paikkoihin. Käynnissä voi harjoitella paljon asioita: siirtymisiä, peruutuksia, loivia väistöjä, puolipidätteitä… 
Tarvitset myös ehdottomasti säännöllistä valmennusta, jos vastaat yksin hevosen koulutuksesta. Kun hevonen alkaa voimistua, se ei enää ehkä pysykään niin kilttinä kuin nyt. Siksi olisi hyvä saada hevosen hallintalaitteet haltuun viimeistään tässä vaiheessa, kun sen kunto ei vielä ole liian pirteä.

Toinen mahdollisuus on pyytää ratsuttajaa käymään tallillanne kerran tai kaksi viikossa. Hän ratsastaa hevosen silloin ja antaa teille kotiläksyt harjoiteltaviksi. Mutta ennen kuin hevosta voi varsinaisesti alkaa kouluttaa, sen pitää saada kuntoa. Lisäksi tuon ikäinen hevonen voi vielä kasvaa (!), mikä hidastaa sen eteenpäin viemistä. Ovathan madotukset, kengitykset, ruokinta kohdallaan? Mielestäni tarvitsisitte nyt akuutisti jonkun kokeneen (suomen)hevosihmisen konsultointia tilanteeseenne. Vilkaisepa vaikka SuoRan sivuja, löytyisikö sieltä teille sopivaa neuvojaa.

Miten edistyä ilman omaa hevosta?

-Maaria

Maaria, tilanteesi kuulostaa kieltämättä hieman hankalalta, mutta täytyy sanoa, että sinulla on tärkein asia kunnossa: asenne. Tunnut olevan hyvin realistinen omien taitojesi suhteen, mutta haluat kehittyä ja olet nähnyt sen eteen myös paljon vaivaa. Olet selvästi pohtinut asiaa monelta kantilta etkä tyydy vain valittamaan, kuten usein käy. Eli eipä heitetä kirvestä kaivoon.

Yksi viikkotunti on tosiaan liian vähän omien taitojen kehittämiseen, etenkin jos tunnilla on noin paljon väkeä. Vaikka rutiini on ratsastuksessa erittäin tärkeää, vuokrahevosen ongelma on juuri siinä että jos se ei ole hyvin koulutettu tai joudut ratsastamaan pääasiassa ilman ohjausta, et välttämättä edisty taidollisesti kovinkaan paljoa.

Tarvitset siis sekä enemmän aikaa hevosen selässä, mutta toisaalta myös ohjausta. Ratsastuksessa määrällinen harjoittelu ei korvaa samalla tavalla laatua kuin monissa muissa lajeissa, koska tämä on atitolaji. Jos siis toistaa paljon samoja asioita mutta väärin, ei hyöty ole kaksinen.

En usko että tasapainossasi tms. on mitään vikaa. Laji on vain sellainen, että tunteja hevosen selässä tarvitaan, että istunta tulee tiiviiksi ja helpon tuntuiseksi. Itsekin treenaan istuntaa joka ikinen päivä!

Sinuna alkaisin purkaa tilannetta niin, että miettisin onko vuokrahevoseen satsaaminen tässä vaiheessa lainkaan järkevää. En tiedä hinnoista, mutta ajattelisin, että säästä mieluummin ne rahat pienryhmätunteihin tai aikuisille järjestettäviin viikonloppukursseihin. Jos istunta tuntuu erityisesti harjoittelua vaativalta asialta, etsi istuntakursseja tai hakeudu esim. centered riding-tunneille.

Satsaa tunneissa laatuun ja uskalla kysellä! Käy katsomassa valmennuksia ja lue paljon alan tietoa. Niistä on hyötyä sinä päivänä, kun saat aikanaan oman hevosen.

Laita nettiin ilmoitus, jossa kerrot taidoistasi yhtä rehellisesti kuin yllä. Kerro, että haluaisit oppia ratsastuksesta lisää, ja haluaisit siksi liikutettavaksesi jonkun kokeneen, koulutetun hevosen. Ainakin täällä meillä päin on yllättävän paljon ihmisiä, jotka olisivat kiitollisia mistä tahansa avusta mitä he voisivat hevostensa liikuttamiseen saada. Mieti mitä sinä voit antaa omistajalle vastapalvelukseksi. Voisitko joskus käydä tekemässä viikonloppuisin sen karsinan tai olla vaikkapa lomatuuraaja?

Käy myös lähialueesi talleilla jättämässä ilmoitustauluille lappu, jossa kerrot etsiväsi liikutettavia hevosia. Vaikka laatu onkin tärkeää, koita saada ratsastettavaksi useampia kuin yksi hevonen. Näin saat rutiinia erilaisten hevosten käsittelemiseen. Jos aikasi riittää, koita saada vaikka 2-3 ”viikonloppuhevosta” liikutettavaksi.

En suosittele kuitenkaan ratsastamaan ex-ravureilla, koska niiden ravi on erittäin ongelmallinen istua, ja niiden koulutus on vain harvoin sellaisella tasolla, että hevonen voisi opettaa sinua.

Nuoren hevosen ratsastaminen on äärimmäisen opettavaista, mutta siihen tarvitset ohjaajan.

Tsemppiä! Olen varma, että aktiivisella etsinnällä ja loistavalla asenteellasi löydät vielä hevosen, joka voi viedä sinua eteenpäin.

Hevonen ryntää esteen jälkeen

Ostin 5-vuotiaan pv-ruunan pari vuotta sitten. Aloittelin sillä kisaamista viime kaudella, ja se sujuikin tasaisen rauhallisissa merkeissä. Muuten sen kanssa ei sitten olekaan niin tasaista. Osaa kyttäillä asioita ja hermostua vaikka mistä.
Maastossa ratsastaminen on aina ollut aika hankalaa, koska hevonen säpsyy joka toista ruohotupsua jos kulkee edellä, ja kuuntelee hermostuneena taakseen, jos on viimeisenä. Laukkaaminen on huonona päivänä joko jarruttelua ja poukkoilua, tai sitten toisen hevosen innostamana pää alas-perä ylös-kiihdyttelyä. Vähän on jo tottunut kulkemaan, sillä maastossa käyn pari kertaa viikossa, vaikka nokka menisi.
Kevättalven aikana on kuitenkin hyppääminenkin alkanut mennä solmuun.
Esteelle pääsee kohtuudella, jos se ei ole erikoisen näköinen, mutta hypyn jälkeen herra nykkii ohjia kädestä, ja suoraan seuraavalle esteelle ratsastaminen on toisinaan mahdotonta. Voltin jälkeen hevonen on taas hyvin hallinnassa.
Kavaleteilla/maapuomeilla toimii kyllä.
Kuolain on tavallinen nivel tai kolmipala. Satulan pitäisi sopia. Tekee samaa valmentajalleni, joka on sentään menestyvä kansallisen tason esteratsastaja.
Harmittaa, kun kovasti tehdään töitä, mutta tuntuu, kuin hevonen olisi menossa huonommaksi. Miten eteenpäin?
Muuten; pystyyköhön tuommoisella maastossa kyttääjällä ikinä menemään edes helppoa kenttää?

Hevostasi näkemättä oletan, että kyseessä on perusratsastukseen liittyvä ongelma. Lisäksi minusta tuntuu, että olet itse hieman arka suhteessasi hevoseen, joka synnyttää välillenne arvovaltaongelmia.

Oletan, että hevosesi on todettu terveeksi, eikä sillä esim. ole näössä mitään vikaa.

On tyypillistä etsiä vikaa satulasta tai kuolaimista, kun hallinta on hakusassa. On tietenkin hyvä, että olette tarkistaneet varusteet, mutta nyt olisi työnteon aika.

Hevonen on saatava ensin kontrolliin tasaisella. Saako hevonen säännöllistä liikuntaa? Hevosesi kuulostaa niin energiseltä kaverilta, että se on saatava liikkeelle päivittäin, mielellään kahdesti. Jos teillä ei ole kävelykonetta, saisitko jonkun kävelyttämään hevostasi edes muutaman kerran viikossa? Suunnittele hevosellesi kunnollinen viikko-ohjelma, johon kuuluu viisi työskentelypäivää ja kaksi kevyempää päivää, jotka eivät kuitenkaan tarkoita täyslepoa.

Kun ratsastat hevostasi kentällä, ratsasta se joka kerran kunnolla läpi. Verryttele se ennen ja jälkeen ratsastusta.

Aloita varoen, sillä kaikesta päätellen hevosesi on nyt päässyt liian vähällä työllä kaikesta. Jos liikunnan vaativuutta ja määrää nostetaan liian nopeasti, hevonen tulee happamaksi ja hyytyy.

Tee runsaasti siirtymisiä, peruutuksia, kokoavia harjoituksia ja kontrollitehtäviä. Aseta esim. muutama laukkapuomi pitkälle sivulle, ja vaihtele laukka-askelten määrää niiden välillä.

Vie sama rutiini myös maastolenkeille: älä anna hevosen haahuilla, vaan tee sielläkin jatkuvasti pieniä väistöjä, taivutuksia jne. Tilanteenne maastossa vaikuttaa nyt hieman siltä, että hevonen huomaa sinun arkailevan, jos se "kyttää". Näin se pääsee kiemurtelemaan pois työnteosta, koska se huomaa ettet arkoessasi uskalla vaatia siltä tarpeeksi. Asennoidu niin, että sinä määräät. Jos hevonen tuijottelee, muista itse hengittää ja ratsasta reippaasti tuijottelukohdan ohi. Hevosesi kuulostaa tyypiltä, jonka aika tulee pitkäksi jos et pidä sitä koko ajan kiireisenä.

Jos hevonen tuntuu kovin energiseltä, laukkaa sillä aluksi reipasta laukkaa (estetempo) vaikka maastossa ennen kenttätyöskentelyä. Jos hevonen taas hidastelee, pyydä sitä jämäkästi eteenpäin. Jos hevonen aikoo pukitella, pidä toinen ohja tiukalla ja vedä toisella hevosen päätä ylöspäin samalla kun komennat hevosta reippaasti eteenpäin. Niin kauan kun hevonen liikkuu, sen on vaikea pukitella kunnolla.
Jos hevonen lähtee ryntäämään esteen jälkeen, pysäytä se niin monta kertaa, että se lakkaa rynnimästä. Tee seuraava este niin matalaksi, että pääset sen yli vaikka ravissa - eli vie hevonen stopin jälkeen sinne, minne alun perin suunnittelitkin. tee tiet huolella ja merkkaa ne itsellesi vaikka muovikeiloin, ettet oikaise tai muuten tahattomasti vaikeuta tehtäviä. 
Tee jumppasarjoja lyhyillä väleillä, ja sijoita sarjaväleihin vielä puomit, jotka saavat hevosen katsomaan mihin se laittaa jalkansa.

Lisää ohjelmaanne viikottainen koulutunti, ja kerro valmentajalle mikä on ongelmanne esteillä. Valitse valmentaja, joka osaa vaatia oppilailtaan tarpeeksi.

Estevalmentajien ongelma on usein se, että he tapaavat ratsukon kerran viikossa, jolloin tarkoituksena on hypätä eikä ratkoa ratsukon ongelmia tasaisella. Siksi tarvitset jonkun auttamaan teitä kouluongelmissa. Joskus on muutenkin hyvä ottaa nk. second opinion muulta kuin omalta valmentajalta, sillä uusi opettaja näkee ratsukon aivan uusin silmin.

Kyttäämistä on kahta laatua, pelleilyä ja sitten aivan aitoa pelkoa, jota esiintyy erityisesti nuorilla hevosilla. On tärkeä viestittää hevoselle, että sen pelkääminen ei hätkähdytä sinua. On vaikea sanoa voiko hevosellasi vielä joskus ratsastaa kenttää. Ensin on kuitenkin saatava perusratsastus kuntoon. Jos hallintalaitteet eivät toimi tavallisten rataesteiden välillä, olisi ajatus maastoesteiden hyppäämisestä vain vaarallinen. 
Periaate on, että sinä otat kirjaimellisesti ohjat käsiisi ja viet hevosta eikä se sinua.

Oudosti käyttäytyvä hevonen

Minulla on 24-vuotias amerikkalainen lämminveriravuri. Se oli ennen aivan ihana ratsastaa, ei ollut mitään ongelmia, ja maastossakin kaikki meni aina hyvin. Mutta nyt siitä on tullut yhtäkkiä aivan kaheli. Maastossa kun kaverini ratsasti sillä, hevonen alkoi peruuttaa ojaan aivan yhtäkkiä.  

Kun selvisimme ojasta, lähdimme kotiin päin, jolloin hevonen kulki takapää melkein ojassa ja korvat koko ajan ihan luimussa.

Vaihdoimme ratsastajaa, koska hevonen tuntee minut paremmin, mutta hevonen vain peruutti niin paljon ojaan että melkein kaaduimme. Pääsimme vain vaivoin kotiin. Samanlainen käytös jatkui myös läheisellä pellolla. Varusteissa ei ollut vikaa, ja seurana oli koko ajan sille tuttu shettis.

Mistä on kysymys?

 -tttiina

Kuulostaapa oudolta, tosiaan. Ja vaaralliselta. En tiedä onko hevonen käyttäytynyt useasti noin, mutta jos sen käytös jatkuu tuollaisena ja ennen asiat ovat tosiaan menneet hyvin, kehottaisin sinua tilaamaan hevoselle välittömästi eläinlääkärin ja jättämään ratsastuksen siksi aikaa kokonaan. Pahimmassa tapauksessa hevonen kaatuu tai törmää johonkin ja oma terveytesi on vaarassa.

Mieleeni tulee, että hevonen on kokenut äkillistä kipua jossain päin kroppaansa, jota se on yrittänyt ”paeta” peruuttamalla. Herkkä hevonen voi reagoida näin vaikkapa paarman puremaan, mutta niitähän ei nyt vielä kauheasti ole… Myös erilaiset selkävaivat voivat tulla kyseeseen.

Mutta kuten sanottua, jos hevonen jatkaa tuollaista käyttäytymistä esim. parin päivän tauon jälkeen, se tarvitsee ehdottomasti hevosiin erikoistuneen eläinlääkärin apua.

Olen epätoivoinen hevoseni suhteen! Hevoseni on amerikkalainen lämminveritamma ja ikää 22 vuotta.

Hevoseni on ollut ainakin neljässä eri kodissa ennen meitä, ja sitä on kohdeltu kaltoin jossan kodissa :(. Kun hevonen tuli meille se oli arka ja säikkyi pienistäkin äänistä, mutta ajan ja kärsivällisyyden kuluessa siitä tuli normaali.

Nyt kun hevoseni on vanhentunut siitä on tullut uudestaan todella arka!Se on aina ollut tosi kiltti, mutta nyt se on arvaamaton ja kun sitä harjaa se säikkyy heti, kun nostaa käden harjatakseen.

Varsinkin kun alan harjata päätä, hevonen nostaa sen korkealle ja on aivan peloissaan!

Voisiko tämä arkuus johtua vanhuudesta, sillä arkuutta on ilmentynyt tässä puolen vuoden sisällä? Miten saisin hevosen luottamuksen takaisin, sillä on todella surullista, kun oma hevonen ei enää luota minuun, vaikka yritän olla todella hellä ja huomaavainen! Haluaisin saada luottamuksen hevoseni kanssa enne kuin se kuolee, koska tiedän ettei se elä enää kauan.

 -Sinik

Onko hevosesi näkö tarkistettu? Hevoset kärsivät näön huononemisesta vanhemmiten kuten ihmisetkin.

Linssi eli silmän sisällä värikalvon ja lasiaisen väliin jäävä ovaali rakenne, on se, joka taittaa valoa ja muuttaa silmäpohjaan tulevan valosäteen suuntaa. Linssiin voi tulla samentumia heti nuorella iällä, tausta voi olla vaikkapa tiineyden aikainen tulehdus tai verenkiertohäiriö. Iän myötä linssi samentuu ja läpäisee heikommin valoa.

Linssissä oleva tiivistymä aiheuttaa valoheijasteita, joita hevonen voi yllättäen pelästyäkin. Linssin tutkimiseen vaaditaan pimeä huone ja rakovalo eli biomikroskooppi. Rakovalon avulla syvälläkin linssin sisällä olevat muutokset näkyvät. Linssimuutoksille ei ole hoitoa, mutta on tärkeää tietää jos hevosella on toisessa silmässä muutoksia, joiden takia se näkee ”peikkoja puskissa”. (lähde: koirakissaklinikka.fi)

Muistuttaisin kaikkia teitä palstani lukijoita, että aina kun hevosen käytös yhtäkkiä muuttuu erilaiseksi kuin ennen (siis negatiiviseen suuntaan), voi syy löytyä sen fysiikasta. Hevonen ei pysty viestimään kivusta muutoin kuin olemalla hankala. Vasta kun eläinlääkäri on sulkenut kivun tai muun vamman kuten näön huonontumisen pois voidaan ajatella muita syitä mitkä voisivat aiheuttaa hevosen oudon käytöksen.

Toki aiemmalla huonolla kohtelullakin voi olla osansa asiaan, mutta jos hevonen on ollut sinulla pitkään ja aivan normaali tässä välissä, lähtisin nyt ensin selvittämään tosiaan silmien terveyttä.

22-vuotias hevonen ei ole vielä suinkaan ikäloppu, mutta tietenkin sen poismenoon on jo varauduttava. Hevoselle vihreät laitumet ovat kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin kiertolaiselämä omistajalta toiselle kulkevana kehäraakkina.

Kuuma hevonen esteillä

Hoidan 7-vuotiaaksi kääntyvää reipasta lv-tammaa. Se on saanut nuorempana ravikoulutuksen, mutta yhtään starttia ei ole suoritettu.

Nyt on takana yli 2½ vuoden ratsukoulutus, kouluttajina hoitohevoseni omistaja ja minä. Minä aloitin este"koulutuksen",tai siis minä olin ensimmäinen joka sillä hyppäsi.
Ja hieman itsestäni:Olen ratsastanut 8 vuotta,eikä minulla ole minkäänlaista aiempaa kokemusta hevosen koulutuksesta. Ihan maalaisjärjellä ollaan menty. Käyn säännöllisesti tunneilla, tosin eri tallilla kuin hoitohevoseni on. Tallilla jolla hoitsuni asuu, ei ole koulutuksen omaavaa opettajaa, joten olen viime aikoina kysellyt jos joku voisi tulla meitä valmentamaan/pitämään tunteja.
Hoitohevoseni kuumenee aika usein esteillä ja se vähentää hyppäämiskertoja, koska jännitän hieman sitä vauhtia. En vain tiedä miksi, tunneilla kun hyppään yhtä reippaalla hevosella en jännitä läheskään yhtä paljon kuin hoitsullani.
Ongelmana on siis ettei hoitsuni pysy laukassa hallinnassa esteitä hypättäessä. Se pitää kovin hyppäämisestä ja hyppääkin kovaa ja korkealta, joskus hyppää puominkin yli ihan kuin se olisi suurikin este.
Joskus kieltää, jos este "tulee nenän eteen" tai lähestyminen kovin pitkä. Johteet auttavat, mutta olisi kiva mennä ilman.
Hoitsuni on herkkä pohkeille ja muille avuille, mutta kun hyppäämme ensimmäisen esteen hallinta tahtoo kadota estettä lähestyessä ja sen jälkeen,häntä nousee pystyyn melkein kuin arabilla ja puuskutus alkaa.

Minkälaisia harjoituksia meidän pitäisi tehdä, jotta siitä olisi hyötyä esteitä hypättäessä? Millainen verryttely olisi hyvä ennen esteitä/rataa? Mitä vaaditaan jotta voi alkaa harjoitella hyppäämään rataa? Mitä olet mieltä siitä että hyppäämme kaksin, ilman että joku on kentän laidalla/opettamassa, pieniä esteitä?

 -Minicooper

 Aloitetaanpa viimeisestä kysymyksestäsi. Uskon, että maalaisjärjen varassa voi viedä hevosta koulutuksellisesti eteenpäin, jos pohjalla on paljon teoriatietoa, sekä aktiivinen kontakti koulutettuihin ratsuihin ja ohjattuun työskentelyyn. Tällä tarkoitan sitä, että jos oman osaamisen kehittäminen jää pelkällä ”exällä” ratsasteluun, ei kehitys ratsastajana ole riittävää. Ravurin koulutus on aina erikoistapaus, ja ravurin opettaminen esteille on varsin vaativa tehtävä ammattilaisellekin, joten tarvitsette kyllä mielestäni ulkopuolista ”konsultaatiota”.

Hevonen kuulostaa kirjeesi perusteella siltä, että se haluaa hypätä. Ja sehän on tietysti suotavaa :) On myös teille edukasta, että hevonen ei ole startannut raveissa. Hevosen hyvän asenteen säilyttämiseksi hyppäämisen pitäisi edelleen olla sille mukavaa – ottakaa tämä lähtökohdaksi harjoitteluun. Väärin toteutettu harjoitus voi viedä hevoselta hyppyhalut loppuelämäksi, joten siksi en suosittele hyppäämistä omin nokkineen ainakaan alkuvaiheessa.

Teillä on ilmeisesti kuljetuskalustoa. Jos valmentaja ei voi tulla tallillenne, voisitteko kuskata hevosen muutaman kerran kuussa esim. ratsastuskoululle, jossa käyt? Tai voisiko hevonen peräti muuttaa kuukaudeksi asumaan jollekin ratsastuskoululle tai tallille, jossa on ohjattua opetusta? Näin pääsisitte hevosen kanssa varsinaiseen intensiivivalmennukseen.

Kirjoitat että ravurilla hyppääminen tuntuu pelottavammalta kuin tuntiratsujen. Uskoisin että tämä johtuu siitä, että ravurin tasapaino laukassa on huonompi kuin ratsun. Se tuntuu häviävän jonnekin jalkojen väliin, kun vaatimattomamminkin koulutettu ratsu on yleensä jo rakenteensa puolesta enemmän ”pystyssä”.

Laukkaa ja sen kontrollia parantavat harjoitukset ovatkin A ja O hyppäämisessä. Aseta isolle (halkaisija 15-20 m) ympyrälle kaksi puomia, ja laukkaa puomien yli. Vaihtele askeleen pituutta niin, että otan puomien väliin vaihtelevasti 2-3 laukkaa kehän kokoa ja laukan pituutta säädellen. Kolme laukkaa on teidän hevosellenne hyvin vaikeaa, iloitse siis jos kaksi tasapainoista aseklta onnistuu. 
Tee runsaasti siirtymisiä ja tasapainottavia liikkeitä. Jos hevonen ryntää puomille, pysäytä se pehmeästi ja kävele puomin yli. Tee puomeista arkipäivää. Jos hyppäät tai harjoittelet puomeilla vain harvoin, hevonen pitää tätä aina suurena ohjelmanumerona ja innostuu liikaa. Maapuomien ylittäminen ei kuluta hevosta, joten ottakaa ne mukaan jokapäiväiseen työskentelyyn. Laukkapuomien välinen etäisyys on tasaisella noin 3,5 m.

Tehkää myös pieniä jumppasarjoja. Näissä asetetaan ravipuomi 1,8-2,2 metrin päähän ensimmäisestä ristikosta, sitten noin 6-7 metrin väli, toinen ristikko ja 6,5-7,5 m väli ja kolmas ristikko. Aina kun hevonen ryntää esteelle, se pysäytetään pehmeästi ja otetaan uusi lähestyminen. Ristikon tulee olla niin matala, että hevonen pääsee sen yli vaikka kävellen. Tarkoituksena on osoittaa hevoselle, että se ei saa rynnätä. Jos hevonen lähtee viemään yksittäisen esteen jälkeen, se tulee myös siirtää käyntiin tai ratsastaa se vaihtoehtoisesti pienenevälle voltille ja laittaa se työskentelemään siinä koko kropallaan. Esteen jälkeen ratsastamista ei saa koskaan lopettaa silleen, vaan tee aina esteen jälkeen voltti, siirtyminen, tai muu liike, joka pakottaa hevosen keskittymään esteen jälkeenkin. Radallakin sen on oltavana valmiina seuraavaan tehtävään.

Kun hevonen sitten tekee tehtävän oikein, palkitse sitä runsaasti kehumalla ja jätä harjoittelu sillä kertaa sikseen. 
Toinen hyvä harjoitus on sijoittaa pieniä esteitä kaareville urille ja koittaa tuoda hevonen niille huolellisesti.

On aivan oikein, että (kokematon) hevonen kieltää, jos esteelle tuleva tie on heikko, eli este tupsahtaa sen nenän eteen. Jokaista estettä tulisikin lähestyä huolellisesti suunnitellulla tiellä, suoraan ja rauhallisesti. Kun hevonen kieltää, läpsäytä sitä raipalla pohkeen taakse, ja ota uusi lähestyminen. Jos se juoksee esteen ohi, pysäytä ja käännä hevonen ja vie se takaisin esteelle. Läpsäytä kerran raipalla ja tee uusi lähestyminen. Älä menetä hermojasi, vaan pidä pää kylmänä ja tee asiat rauhallisesti toistamiseen. Johteiden käyttö on hyvä tapa välttää turhia ohimenoja kokemattomalla hevosella.

Esteverryttely on aivan hevosesta riippuvainen asia. Jonkinlainen peruskaava kilpailuissa on kuitenkin tämä: Kävelytä hevonen ensin kunnolla, ja tarkasta sen jälkeen sekä ravissa että laukassa, että vaihteet, jarru ja kaasu toimivat. Sen jälkeen ota esim. 2 x ristikko ravissa, 2-4 x pysty laukassa ja 2-4 kertaa okseri laukassa. Lopuksi vielä käy mielessäsi läpi radan kulku ja hyppää pysty kerran. Aloita hyvin matalista esteistä, ja korota pikku hiljaa. Verryttely ei saa väsyttää hevosta, vaan virittää teidät radalle keskittyneesti.

Rataa voi hypätä, kun hevonen on sellaisessa tasapainossa, että se voi laukata kontrolloidusti kotona 5-6 esteen radan ilman repimistä tai muuta tuskittelua. Tuloksen ei kuitenkaan tarvitse olla täydellinen. Seurakilpailut ovat erinomainen tilaisuus katsoa, miten hyvässä mallissa hevosen koulutus on.

Olette varmasti hevosenne kanssa ihan oikealla tiellä, mutta tarvitsisitte nyt jonkun päällekatsojan, joka pääsisi paikan päälle katsomaan, mihin tasaisella harjoittelussa pitäisi keskittyä, että esteetkin sujuisivat – esteratsastushan on itse asiassa laukkaa esteiden välissä.

Peräänanto ja oma poni

Käyn ratsastustunneilla, olen käynyt jo pitkään, vaikka oman ponin haluaisinkin. Miten saisin tuntihevoset hyvin peräänantoon? Olen muutaman kerran saanut istumalla syvään alas, mutta kaikilla hevosilla se ei auta! Silti aika moni saa ne, tapaa en tiedä.

 -Räsynalle

 Tiedän, että jokaisen tytön haave on se oma ihana poni. Itsekin haaveilin sellaisesta – ja sainkin aika monta ;)

Tosiasia on kuitenkin se, että jos niin perusasia kuin hevosen ratsastaminen peräänantoon ja hevosen asuinolosuhteiden periaatteet ovat sinulle vielä epäselviä, tarvitset lisää oppia.

Älä lannistu – ei kukaan ole seppä syntyessään! Tämä on maailman vaikein taitolaji, jossa voi kehittyä satavuotiaaksi saakka. Olen itse ammattilainen ja tehnyt hevosalaa päätyökseni 13-vuotiaasta lähtien ja silti tunnen olevani usein kuin vasta-alkaja.

Eli: mene kaikkein ensimmäiseksi kirjastoon, ja lainaa sieltä yksi kerrallaan jokainen hevosalan opas joka hyllystä löytyy. Suosittelen erityisesti Kyra Kyrklundin Ratsastuksen Taitoa. Surffaa myös nettiä läpi ja ime itseesi jokainen tiedonmuru, jonka pystyt. Hyvä suomalainen foorumi on kouluratsastus.net, mutta jos taidat englantia, katso vaikkapa dressage.com ja sen sivuston linkit. Tilaa kaikki alan lehdet tai lue ne kirjastossa. Suhtaudu tiedonhankintaan kuin olisit väittelemässä ratsastusteoriasta tohtoriksi! Ratsastamaan ei opita kirjoista, mutta ilman kattavaa teoriapohjaa ja ymmärrystä siitä MIKSI hevosilla tehdään asioita ja miten ne toimivat, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, et voi päästä sisään ratsastuksellisiin käytäntöihin niin hyvin kuin on tarpeellista.

Seuraa tallin katsomossa, kun sinua kokeneemmat ratsastajat ratsastavat. Säästä rahaa yksityistunteihin, joissa voit kysyä opettajalta yksityiskohtaisia neuvoja. Olet oikeilla jäljillä: hyvä istunta on peräänantoon ratsastamisessa tärkeä tekijä. Peräänanto-käsite ymmärretään tosin usein vaillinaisesti, eli ajatellaan että kun hevonen painaa päänsä alas, se on ”peräänannossa”. Näin ei ole – se on silloin vain hevonen jolla on pää alhaalla. Rehellisessä peräänannossa liikuva hevonen polkee takaosallaan ja haluaa mennä eteenpäin. Se on erinomaisesti ratsastajansa avuilla, kuuntelee siis pienintäkin merkkiä, ja on halukas tasapainottamaan itseään puolipidätteissä jne.

Jos sinulla suinkin on varaa, mene kesällä vaikkapa jollekin nk. intensiivileirille tai kouluratsastusleirille, jossa näihin asioihin keskitytään koko kurssin ajan. Saisit sieltä uutta inspiraatiota tunneillekin.

Poni pärjää pihatossa, mutta sen rakentaminen maksaa myös pitkän pennin. Pelkkä katos ei riitä Suomen nykyisin varsin kosteassa talvessa, vaan rakennuksen tulee olla lämpöeristetty ja suljettavissa niin, että se pysyy kuivana. Kylmyyttä pahempi vitsaus hevoselle on nimittäin kosteus.

Metsä on sinällään hyvä pihattoympäristö, jos hevosella on käytettävissään myös aukeaa tilaa.

Yksinäinen hevonen on erittäin onneton, koska hevonen on laumaeläin. Ihminen ei riitä sille ainoaksi kaveriksi, vaan sillä olisi oltava pihatossa vähintään toinen hevonen.

Hevonen pitää hoitaa ja ruokkia myös pihatossa, samoin kengittää. Sen varusteet pitää säilyttää jossain, ja käytössä on oltava kenttä tai muu järkevä (eli esim. valaistu) harjoittelupaikka. Rehut on varastoitava kuivaan tilaan.

Eli vastaukseni on että todennäköisesti pihatossa asuminen voisi teoriassa tulla hippusen halvemmaksi kuin tallissa asuminen, mutta jos pihaton välittömässä läheisyydessä ei ole varastotilaa, kenttää jne, tulee oman hevosen hoitamisesta kohtuuttoman hankalaa ja ilotonta. Jo pelkästään heinäkuormien ja kuivikkeiden tilaaminen ja kuljettaminen pihaton nurkkiin on iso velvollisuus, joka vuokratallilla hoituu omistajan puolelta.

Säästä ja kasva vielä muutama vuosi, ja suunnittele sinä aikana omaa unelmatalliasi.